Vaikka kuinka

Vaikka aamu oon

vaikka kuinka kaunis

vaitelet

vaikka kuinka paljon

vaikka keitän kaffin

vaikka kuinka kovan

vaikka laulelen

vaikka kuinka sievästi

vaikka rakastan

vaikka kuinka syvästi

vaikka sanot

vaikka kuinka vähän

saattaisit vaikka kuunela

(tässä tierailen vähän vaikka-sanan kahela meiningilä. Vaikka - selv om, om så, for eksempel)

selv om morgenen er
omså hvor vakker
klager du
omså hvor mye
selv om jeg koker kaffe
omså hvor sterk
selv om jeg synger
omså hvor pent
selv om jeg elsker
omså hvor dypt
selv om du sier
omså hvor lite
kunne du for eksempel lytte

Nyt se oon poika täälä taas!

SANAT:

nyt - nå

täälä - her

taas - igjen

nyt se oon poika täälä taas - nå er den her igjen, gitt

kaikki - alle, alt

aviisi - avis

kirjottaat - å skrive

siitä - om det

saattaat, ei se saata olla tosi - å kunne, det kan ikke være sant

tulla, takasin, se oon tullu takasin - å komme, tilbake, den er kommet tilbake

samala - samtidig

muuvala - et annet sted

mitä - hva

tuoi - det der

viekas - rar

näkö - lys

olla, olemako - å være, er vi

taivas, taivhaasseen - himmel, til himmelen

piian - kanskje

iso - stor

juusto - ost

aurinko - sol

viimen - endelig

feeriä, feeriältä - ferie, fra ferie

pimmeenaika, pimmeenaika oon sivvu - mørketid, mørketida er forbi

paistaat - å skinne

tyhä - bare

pittäät, nyt sie piät poika tyhä paistaat - å burde, nå bør du jammen bare skinne



Mailma tullee maale

Ko ihminen assuu maala, niin ko mie, se oon hyvä ette muutamisti mailma tullee meän tykö. Mie reissaan muutoin itte aleeti muuvale, ja siitä olen kyllä joskus vähäsen kylläntyny.

Joka kolmas viikko tullee asso kirjabussi tänne Pyssyjokheen. Kirjabussi oon siinä mielessä hyvä, ko ei tarvitte valita kaikkiin mailman kirjoin välilä - tässä oon tyhä net kirjat mille oon sija bussissa. Ja sen tähen kirjat näkkyyvä kans paremin.

Minusta oon kans kauheen fiini ette se bussi kulkkee rajjoin poikki, niin ko ihmiset oon tasan tehneet täälä Pohjaskalotin päälä. Sie saatat lainata sekä saamenkielissii, suomenkielissii ja ruijankielissii kirjoi, ja jos sinusta vailuu kirjoi, saatat niitä tingata tältä kulkkeevalta biblioteekiltä.

Se oon kyllä hirmu soma homma.

Kattokaa koska bussi tullee sinun tykö!

Kirjabussin aijat ja paikat

SANNOI:

maala - på landet. Maale - til landet, utpå landet

ihminen - menneske, man/en

assuut - å bo.

muutamisti - av og til

mailma - verden

meän tykö - til oss

reisata - å reise

muutoin - ellers

aleeti - alltid

muuvale - til andre steder

joskus - av og til

kyllänttyyt - å bli lei

joka kolmas viikko - hver tredje uke

asso - altså

siinä mielessä - i det henseende, sånn sett

tarvita - å trenge, å behøve

valita - å velge

kirjoin välilä - mellom bøker

sija - plass

näkkyyvä > näkkyyt - å synes

minusta oon > jeg synes det er

kauheen fiini - utrolig/veldig/kjempe- fint

rajjoin poikki - over grensene

tasan - alltid

Pohjaskalotti - Nordkalotten

jos sinusta vailuu - hvis du synes at det mangler

tingata - å bestille

kulkkeeva - vandrende

koska - når

sinun tykö - til deg

Minoriteettilapsi

Tällä viikola mie lujin Mari Boinen kirjan lopphuun. Luulen, ette se vaikutti minhuun ja inspireeras minnuu. Hän häätyi tehhä niin paljon työtä ittensä kans, ette löytäis oman identiteetin, ja hällä oli pakko maksaat paljon siitä.

Mie tunnen muretta siitä, ette kväänin kieli oon kohta kuolemassa. Mie olen niinko vihassa, ette mie hääyn tehhä niin paljon työtä, ette mie oppisin kieltä. Miehän olisin saattanu oppiit sitä lapsena, niinko mie olen oppinu norjjaa eli ruijjaa. Mutta nyt sen sijaksi hääyn pittäät aivoita ja paljon voimaa siihen. Kuiten, vaikka mitä tehenki, en mie saata koskhaan saaha kielen niinko ihon alle. Se oon intellektuelli assii, opittu assii.

Mie en halluu, ette minun sukupolven kans kieli kuolee, mutta en tiijä, jaksanko itte jatkaat sitä linjjaa, yksin. Se oon joukon raskasta oppiit kieltä, ko sulla ei ole kethään, jonka kaha saatat puhhuut. Täälä kylässä oon aina ihmissii, jokka muistethaan minun ämmii ja perettä, ja jokka saatethaan muistela heän ympäri. Vähän aijan päästä ei saata piian muistela eli muistaat yksikhään... Ja minusta näyttää, ette piän olla täälä jos mie aijon kieltä oppiit. Ei se ole tyhä siitä kiini, ette minula oon työpaikka. Se oon kiini minun taustasta ja sen tähen kans kuulumisesta kväänin kulttuurhiin. Se viepi paljon tuntheita pinthaan. En ole ennen ollu vihassa siitä, ette mie en ennen ole saattanu oppiit kieltä, mutta tällä viikola mie tulin kyllä vihaseks. En kuiten jaksa olla vihanen entisten ihmisten pääle, se nyt tuli mikä tuli, mutta olen mie kuiten frustreerannu.

Mie halluun mielelä tehhä jotaki kväänin eestä. Ja se vaatii paljonki.

Piian se oon jonkulainen etninen stressi, eli minoriteetinen stressi? Miehän olen saattanu assuut ulkomaila, ilman ette olen tuntenu mithään stressii, ette makka unheetaisin ruijan kieltä. Mie tieten piän, ette se oon vähän synti, ette mie olen unheetanu niin paljon italian kieltä, mutta se oon paljon värrempi, ette jos olisin unheetanu kväänin kielen.

Minun ystävä sanoi, ette hän uskoo, ette soon tietynlainen syylisyyen tunnet, jota minoriteettilapsi tunttee, jos het ei saa oppiit oman suvun kieltä, varsin jos tämä kieli oon vaarassa kuola.

Olen mie tieten ilonen, ette mie saan nyt oppiit. Mutta mie hääyn maksaat tyyrhiisti siitä.


SANNOI:
tällä viikola - denne uka
lujin > lukkeet - å lese
loppu - slutt
vaikuttaat - å gjøre inntrykk
inspireerata - å inspirere
tehhä/tehđä - å gjøre
ittensä kans - med seg selv
hällä/hänelä - hun/han har
muret - sorg
kohta - nesten
kuola - å dø
olla vihassa - å være sint
ruija - norsk
voima - kraft
kuiten - uansett
vaikka mitä tehenki - samme hva jeg gjør
koskhaan - aldri
saaha/saađa - å få
iho - hud. Ihon alle - under huden
assii - ting, sak
sukupolvi - generasjon
jatkaat - å fortsette
raskas - tung
kaha/kans/kansa - med
aina - fortsatt
muistaat - å huske
heän/heiđän ympäri - om dem
vähän aijan päästä - om en stund
eli - eller
yksikhään - ingen
olla siitä kiini - være avhengig av det
tausta - bakgrunn
kuuluminen - tilhørighet
viehä/vieđä - å bringe
pinta - overflate
tulla vihaseksi - å bli sint
entinen - tidligere, forhenværende
vaattiit - å kreve
ulkomaa - utland
makka - liksom
synti - synd
tieten - selvsagt
piän > piđän > pittäät - her: å synes
jonkulainen - et/en/ei slags
tuntteet - å føle
värrempi - verre
syylisyyen > syylisyyđen > syylisyys - skyld
suvun > suku - slekt
varsin - spesielt, særlig
olla vaarassa - å være i fare
maksaat tyyrhiisti - å betale dyrt

Ja sitte adventti oon taas

Olen pärjäny mustan perjantain yli ostamatta mithään jouttaavaa.

Sen sijaksi olen löytäny taas ilon täknäämisestä. Monta vuotta olen tyhä kuonu lestoi ja muuta. En ole ees lukenu paljon kirjoikhaan, sehän oon joksiki vaikkee ko kuttoo. Käjet oon fangitut näjet tikuissa. Äänikirjoi olen kans freistanu, mutta nukattan tahi unheetan kuunela. Yhtä äkkii lukkiija oon yhessä kohassa, enkä tiijä mistä hän puhuikhaan.

Nah, mutta toinen mukava aktiviteetti löyttyy kans: Se, ette kaveri lukkee sinule. Met lujema nyt toista Harry Potterin kirjjaa, engelskaksi. Tietenki engelskaksi. Se oon paras jos jaksaa lukkeet originaalikielelä. Ko hän lukkee, mie kuon tahi täknään.

Ja tämä makkee adventtiaika. Kaikissa kauppaklasiissa huuethaan reklaamit, viiskyt prosenttii vähemän maksat sieltä ja tuolta, ja bla bla bla. Osta nyt, murehi hiljemin. Joka vuosi sitä sammaa.

Tänä vuona olema päättänheet kaverin kans olla yhessä jouluna. Laakissa, tyhä hän ja mie. Aijoma ostaat joulupötäjän ja kaikki. Hääymä tehhä joulupynttii kans. Piian käyä yhen mukan vaaran pääle.
Hyvvää adventtii sinuleki!

SANNOI:
pärjätä - å berges, å klare seg
musta - svart
perjantai - fredag
ostamatta - uten å kjøpe
jouttaava - unødvendig
sen sijaksi - i stedet for
löyttäät - å finne
ilo - glede
täknätä - å tegne
vuosi - år
kuttoot - å strikke. Kuonu/kuđonu - å strikke
lestat - lester, ullsokker
ees/eđes - engang. En ole ees - jeg har ikke engang
joksiki - ganske
vaikkee - vanskelig
käsi, käjet/käđet - hånd, hender
fangita - fange
tikku, tikut - pinne, pinner
äänikirja - lydbok
freistata - å prøve
nukattaat - å sovne
unheettaat - å glemme
kuunela - å lytte
yhtä äkkii - plutselig
lukkiija - leser
yksi, yhessä/yhđessä - en/et/ei, i en/et/ei
kohassa/kohđassa - på et sted/punkt
enkä tiijä/enkä tieđä - og jeg vet ikke
mistä - her: om hva
puhhuut - å snakke. Mistä hän puhuikhaan - hva han/hun snakket om heller
mukava - koselig
kans/kansa - også
kaveri - her: kjæreste
sinule - til deg
met lujema - vi leser
engelskaksi - på engelsk
paras - best
jaksaat - å klare
makkee - søt
kauppaklasi - butikkvindu
huuttaat - å rope
viiskyt - forkortelse av viisikymmentä - femti
maksaat - 1) å betale 2) å koste
sieltä ja tuolta - her og der
ostaat - å kjøpe
murettiit - å sørge
hiljemin - senere
olla yhessä/yhđessä, laakissa - å være sammen
aikkoot - å akte, ha til hensikt
joulupötäjä - juletre/julefuru
joulupyntti - julepynt
piian - kanskje
käyä/käyđä yhen mukan - å gå en tur

Sen tähen olen ilonen tääpänä

Tämä oon ollu hyvä päivä! Piian se tullee siitä, ette minula ei ollu paljon liika hyvvii ootuksii etukätheen. Olin tyhä vaipunu ja halusin takasin Tromsshaan, missä minun rakastettu assuu.

Olin Tromssassa yli viikon aijan.

Mie olin kulttuuri-ihminen. Tehin kaupunkiassiita. Söin kaneelisnurriita ja join teetä urbaanissa kafeassa. Olin symfonikonsertissa. Kohattelin ystäviitä.

Mie olin luonto-ihminen. Kävin ystävitten kans tunturilla, yötyin mökilä. Söin leipäpiirtheitä vaaran päälä samala ko mie ja minun kaveri kattoskelimma, kunka sää tasan muuttui. Kävimä vitivalkkeen maiseman läpi. Alhaala oon vielä syksy. Puissa oon kirjaavii lehtii – punassii, oranssii, vihrissii, keltassii. Muutamissa puissa ei ole ennää yhtäkhään lehtee. Net menthiin poijes stormin kans. Mutta paljot oon jäänheet. Net niin ko ittepäisesti piethään oksista kiini.

Söin sunnuntaiaamuruokkaa ja laiskottelin rakastetun kans. Nukuima pitkhään. Istuima soofassa ja kattoima passeli hyvvää filmii ja söimä šukkulaattii ja suolatankoi.

Piian se oonki suolatanko kvääniks?

Mie vähäsen pölkäsin jättäät kaikki tämän. Taas. Se tekkee muutamisti kippeesti. Mie en tykkää syöä keskipäivää yksin.

Sen tähen oli hyvä tunnet, ette työpäivästä tuli hyvä ja interessanttinen. Puhuin paljon kväänii. Saima lapsii oppimhaan pari kväänin sannaa. Het olthiin niin sepät kuoraamhaan, mitä met hääräsimmä. Met pelasimma teatterikappalheen, "Mulvarppi, joka halus tiettäät kuka oli paskaantanu hänen päähän". Januaarikuussa alkkaa näjet kväänin kielipessii täälä Porsangin lastentarhaissa, ja yks oppimetoodi oon äppöteatteri. Metki, raavhaat ihmiset, saama tieraila ja vielä oppiitki.

Tämän päivän jälkhiin alan olla optimistinen. Mie luulen, ette tämä saattais oikheesti menestyyt. Vaikka meilä oonki paljon työtä vielä eessä. Olema vasta alussa. Mutta näyttää ette tämä oon hyvä homma. Ja minula oon niin hyvvii työkaveriita!

Sen tähen olen ilonen tääpänä!

SANNOI:

ootus/ođotus - forventning
etukätheen - på forhånd
vaipuut - å bli trøtt. Olla vaipunu - være trøtt
takasin - tilbake
rakastettu - kjæreste
viikon aijan - ei ukes tid
kaneelisnurri - kanelbolle
kohatella/kohđatella - å møte
tunturi - fjell, vidde
yöttyyt - å overnatte
mökki - hytte
leipäpiiret - brødskive
kafea - kafé
vaara - fjell
päälä - på
kattoskella - å se
käyä/käyđä - å gå
vitivalkkee - snøhvitt
maisema - landskap
läpi - gjennom
alhaala - nede
syksy - høst
puu, puut - tre, trær. Puissa - i trærne
kirjaava - fargerik
lehti - blad
punanen - rød
oranssi - oransje
vihrinen - grønn
keltanen - gul
stormi - storm
poijes - 1) bort 2) fra
ittepäisesti - sta, egenrådig
pittäät - 1) å holde 2) å bruke
oksa, oksat - grein, greiner
kiini - 1) fast 2) stram
sunnuntaiaamuruoka - søndagsfrokost
laiskotella - å late seg
nukkuut - å sove
pitkhään - lenge
soofa - sofa
passeli - passe
šukkulaatti - sjokolade
suolatanko, suolatangot - saltstang, saltstenger
kippeesti - vondt
keskipäivä - middag
yksin - alene
tunnet - følelse
työpäivä - arbeidsdag
seppä - flink
kuorata - å følge (med)
häärätä jotaki - å drive med noe
pelata - å spille
teatterikappalet - teaterstykke
tiettäät - å vite
paskaanttaat - å bæsje
pää - hode
alkkaat - å begynne
kielipesä - språkreir
lastentaras - barnehage
äppöteatteri - dukketeater
raavas - voksen
tieraila - å leke
oikheesti - faktisk
menestyyt - å lykkes
vaikka - 1) selv om 2) om så.. "Om så hvor mye" - vaikka kunka paljon
eessä/eđessä - foran
alku - begynnelse, start
näyttäät - 1) å se ut til 2) å vise
homma - 1) ting 2) arbeid
työkaveri - arbeidskamerat
ilonen - glad
tääpänä - i dag

... ja piili oon bil

Miksi mie halluun oppiit kväänii? Mie vain tykkään kväänin kielestä.

Se oon minun faarin äitinkieli, ja koko faarin peret oon puhunu sitä. En mie itte oppinu sitä kläppinä, siihen oon monta syytä, mutta ko olin 19 vuojen vanhaa lähin Suomheen oppimhaan suomen kieltä. Jälkhiin olen usheesti ollu iloinen, ette olin silloin sen verran hullu. Jos saattaa jo suomen kieltä, oon paljon kevveempi ymmärttäät ja oppiit kväänii, sillä net oon likheiset sukukielet.

Tietenki olisin saattanu sannoot, ette se oon nokko ko puhun suomee, en mie tarvitte kväänii oppiit. Mutta ko löyttyy poika niin paljon sommii sannoi! Mie tykkään kans ajatuksesta, ette ämmi ja äiji puhuthiin sammaa kieltä mitä mie nyt olen oppimassa. Juuret, juuri justhiin...

Ennenko mie itte aloin oppimhaan kväänii, kuulin usheesti, ette kväänin kielessä oon niin paljon lainasannoi. Tähän sanon tyhä, ette näytä minule kielen, jossa ei ole lainasannoi.

Mie käyn melkkheen usheesti Tyskässä ko minun rakkhaan eli kjäärestin peret assuu sielä. Tyskäläiset ei paljonkhaan perusteta, piethäänkö franskan, engelskan ja italian lainasannoi - silmää räphäyttämättä het puhuthaan outdoorista ja zucchinista. Ja autostaki, niinko suomalaiset, mutta isola etupukstaavilla. Ruijalaiset sanothaan bil, kväänit puhuthaan piilistä/biilistä. Auto, bil ja biili/piili tulhaan sanasta automobile. Auto oon kreskan sana joka meinaa "itte", ja latinan mobile meinaa "liikkuva", tahi piian "kulkkeeva". Se oon asso neuvo joka liikkuu eli kulkkee itte. Kuiten kohta itte...

Ei net lainasanat ole minusta niin hirmuisen iso probleemi (Muutoin, probleemi oon kans kreskan sana, problema). Lainasanat muistelhaan kielen histooriasta, kuka oon ollu kenenki kans kontaktissa. Sanat oon jäänheet muistoina kielheen, emmäkä aleeti tiiä justhiin mistä ja koska net oon lainattu. Met tyhä piämmä niitä sannoi, hunteeramatta liika niitten alkupörrää.

Nyt käväisen pikku mukan krannin tykönä. Näjettelemä!

SANNOI:
Miksi - hvorfor
tykätä jostaki - å like noe
faari - far, pappa
äitinkieli - morsmål
peret - familie
puhhuut - å snakke
itte - selv
kläppinä - som barn
syy - grunn
vuosi - år, vuojen/vuođen vanhaa - år gammel
lähteet - å dra, lähin/lähđin - jeg dro
saattaat - å kunne (f.eks et språk)
kevvee - lett, kevveempi - lettere
soma - gøy
ajatus - tanke, idé
ämmi ja äiji - bestemor og bestefar
juuri, juuret - rot, røtter
juuri justhiin - helt nøyaktig, nettopp
usheesti - ofte
lainasana - lånord
tyhä - bare
näyttäät - språk
melkkheen - ganske
Tyskä - Tyskland
rakas - kjære
assuut - å bo
silmää räphäyttämättä - uten å blunke
etupukstaavi - forbokstav
ruijalainen - nordmann
tulla - å komme
kulkkeet - å bevege
likkuut - å bevege
neuvo - ting
kreska - gresk
muistela - å fortelle
meinata - 1) å mene 2) å bety
histooria - historie
kuka - hvem
jäähä/jääđä - å bli, å bli værende
muisto - minne
aleeti - alltid
mistä - hvorfra
koska - når
hunteerata - å tenke, fundere. Hunteeramatta - uten å tenke/ fundere
alkupörä - opprinnelse
käväistä jossaki - å gå. Käväistä pikku mukan - å gå en rask tur
krannin tykönä - hos naboen
näjettelemä - vi sees