... ja piili oon bil

Miksi mie halluun oppiit kväänii? Mie vain tykkään kväänin kielestä.

Se oon minun faarin äitinkieli, ja koko faarin peret oon puhunu sitä. En mie itte oppinu sitä kläppinä, siihen oon monta syytä, mutta ko olin 19 vuojen vanhaa lähin Suomheen oppimhaan suomen kieltä. Jälkhiin olen usheesti ollu iloinen, ette olin silloin sen verran hullu. Jos saattaa jo suomen kieltä, oon paljon kevveempi ymmärttäät ja oppiit kväänii, sillä net oon likheiset sukukielet.

Tietenki olisin saattanu sannoot, ette se oon nokko ko puhun suomee, en mie tarvitte kväänii oppiit. Mutta ko löyttyy poika niin paljon sommii sannoi! Mie tykkään kans ajatuksesta, ette ämmi ja äiji puhuthiin sammaa kieltä mitä mie nyt olen oppimassa. Juuret, juuri justhiin...

Ennenko mie itte aloin oppimhaan kväänii, kuulin usheesti, ette kväänin kielessä oon niin paljon lainasannoi. Tähän sanon tyhä, ette näytä minule kielen, jossa ei ole lainasannoi.

Mie käyn melkkheen usheesti Tyskässä ko minun rakkhaan eli kjäärestin peret assuu sielä. Tyskäläiset ei paljonkhaan perusteta, piethäänkö franskan, engelskan ja italian lainasannoi - silmää räphäyttämättä het puhuthaan outdoorista ja zucchinista. Ja autostaki, niinko suomalaiset, mutta isola etupukstaavilla. Ruijalaiset sanothaan bil, kväänit puhuthaan piilistä/biilistä. Auto, bil ja biili/piili tulhaan sanasta automobile. Auto oon kreskan sana joka meinaa "itte", ja latinan mobile meinaa "liikkuva", tahi piian "kulkkeeva". Se oon asso neuvo joka liikkuu eli kulkkee itte. Kuiten kohta itte...

Ei net lainasanat ole minusta niin hirmuisen iso probleemi (Muutoin, probleemi oon kans kreskan sana, problema). Lainasanat muistelhaan kielen histooriasta, kuka oon ollu kenenki kans kontaktissa. Sanat oon jäänheet muistoina kielheen, emmäkä aleeti tiiä justhiin mistä ja koska net oon lainattu. Met tyhä piämmä niitä sannoi, hunteeramatta liika niitten alkupörrää.

Nyt käväisen pikku mukan krannin tykönä. Näjettelemä!

SANNOI:
Miksi - hvorfor
tykätä jostaki - å like noe
faari - far, pappa
äitinkieli - morsmål
peret - familie
puhhuut - å snakke
itte - selv
kläppinä - som barn
syy - grunn
vuosi - år, vuojen/vuođen vanhaa - år gammel
lähteet - å dra, lähin/lähđin - jeg dro
saattaat - å kunne (f.eks et språk)
kevvee - lett, kevveempi - lettere
soma - gøy
ajatus - tanke, idé
ämmi ja äiji - bestemor og bestefar
juuri, juuret - rot, røtter
juuri justhiin - helt nøyaktig, nettopp
usheesti - ofte
lainasana - lånord
tyhä - bare
näyttäät - språk
melkkheen - ganske
Tyskä - Tyskland
rakas - kjære
assuut - å bo
silmää räphäyttämättä - uten å blunke
etupukstaavi - forbokstav
ruijalainen - nordmann
tulla - å komme
kulkkeet - å bevege
likkuut - å bevege
neuvo - ting
kreska - gresk
muistela - å fortelle
meinata - 1) å mene 2) å bety
histooria - historie
kuka - hvem
jäähä/jääđä - å bli, å bli værende
muisto - minne
aleeti - alltid
mistä - hvorfra
koska - når
hunteerata - å tenke, fundere. Hunteeramatta - uten å tenke/ fundere
alkupörä - opprinnelse
käväistä jossaki - å gå. Käväistä pikku mukan - å gå en rask tur
krannin tykönä - hos naboen
näjettelemä - vi sees

Uusi blogi näkkee päivän nävön

Hah. Mie aukaissen tässä sallaa blogin. Ei yksikhään tiiä sitä. Kuitenkhaan vielä.

Mie hääyn olla yks niistä ihmisistä, joka halluu tehhä assiit vaikkeemiksi ittehele. Kukapa nyt kvääninkielistä blogii viittii lukkeet? Net, jokka kväänin kieltä saatethaan, ei ole kuitenkhaan netissä. Ja perustethaisko het makka minun blogista?

Mie kirjotin kläppinä tasan päiväkirjjaa. Siihen aikhaan pölkkäsin kovasti ette muutama tulisi joskus lukemhaan sen. Minusta näytti, ette se se olis mailman pahhin assii. Ko olin puolikasunu, kirjotin aina päiväkirjjaa, mutten sama paljon ko ennen. Raavhaana olen kohta heittäny koko päiväkirjan kirjottamisen. Se löyttyy jamnisti muutaki tekemistä ko priimustella kirjhaan jotaki, jota kukhaan ei tule koskhaan kattomhaan.

Blogii ainaki joku muutamisti lukkee. Ei piä olla liian pitkä teksti ja liian monta sannaa, olen mie lukenu. Na, imman se oon hyvä. Se tekkee kynnyksen matalamaksi. Piian mie sitte viitin joskus kirjottaatki tänne.

Ja miksi sitte kvääniksi? Eikö se ole kuoleva kieli? Toinen jalka jo hauassa?

Jos met sanoma niin, ette se tullee kuolemhaan, niin niinhän se tekkeeki. Mutta jos ainaki mie tehen jotaki, niin se kuitenki ellää niin kauvoin ko mie ellään. Mitä sitte jälkhiin tapattuu, ei ole yheläkhään vielä tieossa.

Hääyn kyllä sannoot, ette mie olen vielä oppimassa kieltä. Feiliita kyllä tullee löytymhään. Se nyt vähän kestää prosesseerata kieltä, kuiten minun aivoissa. Olkat kärsivälliset, hyvät ihmiset.

Hyvvää yötä.

SANNOI:
aukaista - å åpne
sallaa - i hemmelighet
haluta - å ville
perustaat jostaki - å bry seg om noe
viittiit - å gidde
kläppi - barn, unge
pölätä - å være redd
muutama - noen
minusta näyttää - jeg synes
puolikasunu - ungdom, halvvoksen
raavhaana - som voksen
heittäät - å slutte
kirjottaat - å skrive
kirjottaminen - skriving
jamnisti - alltid
priimustella - å streke, tegne
kirja - bok
muutamisti - av og til
pittäät - 1) å burde 2) å bruke
imman - vel
kuola - å dø
kieli - språk
jalka - fot
hauta - grav, hauassa - i graven
jälkhiin - etterpå
häyttyyt - å måtte, hääyn/häyđyn - jeg må
sannoot - å si
oppiit - å lære
feili - feil
löyttyyt - å finnes
kestäät - å vare
aivot - hjerne, aivoissa - i hjernen
kärsivällinen - tålmodig
hyvä - god
ihminen - menneske, folk