Se oon minun faarin äitinkieli, ja koko faarin peret oon puhunu sitä. En mie itte oppinu sitä kläppinä, siihen oon monta syytä, mutta ko olin 19 vuojen vanhaa lähin Suomheen oppimhaan suomen kieltä. Jälkhiin olen usheesti ollu iloinen, ette olin silloin sen verran hullu. Jos saattaa jo suomen kieltä, oon paljon kevveempi ymmärttäät ja oppiit kväänii, sillä net oon likheiset sukukielet.
Tietenki olisin saattanu sannoot, ette se oon nokko ko puhun suomee, en mie tarvitte kväänii oppiit. Mutta ko löyttyy poika niin paljon sommii sannoi! Mie tykkään kans ajatuksesta, ette ämmi ja äiji puhuthiin sammaa kieltä mitä mie nyt olen oppimassa. Juuret, juuri justhiin...
Ennenko mie itte aloin oppimhaan kväänii, kuulin usheesti, ette kväänin kielessä oon niin paljon lainasannoi. Tähän sanon tyhä, ette näytä minule kielen, jossa ei ole lainasannoi.
Mie käyn melkkheen usheesti Tyskässä ko minun rakkhaan eli kjäärestin peret assuu sielä. Tyskäläiset ei paljonkhaan perusteta, piethäänkö franskan, engelskan ja italian lainasannoi - silmää räphäyttämättä het puhuthaan outdoorista ja zucchinista. Ja autostaki, niinko suomalaiset, mutta isola etupukstaavilla. Ruijalaiset sanothaan bil, kväänit puhuthaan piilistä/biilistä. Auto, bil ja biili/piili tulhaan sanasta automobile. Auto oon kreskan sana joka meinaa "itte", ja latinan mobile meinaa "liikkuva", tahi piian "kulkkeeva". Se oon asso neuvo joka liikkuu eli kulkkee itte. Kuiten kohta itte...
Ei net lainasanat ole minusta niin hirmuisen iso probleemi (Muutoin, probleemi oon kans kreskan sana, problema). Lainasanat muistelhaan kielen histooriasta, kuka oon ollu kenenki kans kontaktissa. Sanat oon jäänheet muistoina kielheen, emmäkä aleeti tiiä justhiin mistä ja koska net oon lainattu. Met tyhä piämmä niitä sannoi, hunteeramatta liika niitten alkupörrää.
Nyt käväisen pikku mukan krannin tykönä. Näjettelemä!
SANNOI:
Miksi - hvorfor
tykätä jostaki - å like noe
faari - far, pappa
äitinkieli - morsmål
peret - familie
puhhuut - å snakke
itte - selv
kläppinä - som barn
syy - grunn
vuosi - år, vuojen/vuođen vanhaa - år gammel
lähteet - å dra, lähin/lähđin - jeg dro
saattaat - å kunne (f.eks et språk)
kevvee - lett, kevveempi - lettere
soma - gøy
ajatus - tanke, idé
ämmi ja äiji - bestemor og bestefar
juuri, juuret - rot, røtter
juuri justhiin - helt nøyaktig, nettopp
usheesti - ofte
lainasana - lånord
tyhä - bare
näyttäät - språk
melkkheen - ganske
Tyskä - Tyskland
rakas - kjære
assuut - å bo
silmää räphäyttämättä - uten å blunke
etupukstaavi - forbokstav
ruijalainen - nordmann
tulla - å komme
kulkkeet - å bevege
likkuut - å bevege
neuvo - ting
kreska - gresk
muistela - å fortelle
meinata - 1) å mene 2) å bety
histooria - historie
kuka - hvem
jäähä/jääđä - å bli, å bli værende
muisto - minne
aleeti - alltid
mistä - hvorfra
koska - når
hunteerata - å tenke, fundere. Hunteeramatta - uten å tenke/ fundere
alkupörä - opprinnelse
käväistä jossaki - å gå. Käväistä pikku mukan - å gå en rask tur
krannin tykönä - hos naboen
näjettelemä - vi sees
Tämä oli totisesti hyvä teksti. Jaktaa vain kirjoittamista! Net oon hyvin interessanttissii lukkeet :)
SvarSlett