Sen tähen olen ilonen tääpänä

Tämä oon ollu hyvä päivä! Piian se tullee siitä, ette minula ei ollu paljon liika hyvvii ootuksii etukätheen. Olin tyhä vaipunu ja halusin takasin Tromsshaan, missä minun rakastettu assuu.

Olin Tromssassa yli viikon aijan.

Mie olin kulttuuri-ihminen. Tehin kaupunkiassiita. Söin kaneelisnurriita ja join teetä urbaanissa kafeassa. Olin symfonikonsertissa. Kohattelin ystäviitä.

Mie olin luonto-ihminen. Kävin ystävitten kans tunturilla, yötyin mökilä. Söin leipäpiirtheitä vaaran päälä samala ko mie ja minun kaveri kattoskelimma, kunka sää tasan muuttui. Kävimä vitivalkkeen maiseman läpi. Alhaala oon vielä syksy. Puissa oon kirjaavii lehtii – punassii, oranssii, vihrissii, keltassii. Muutamissa puissa ei ole ennää yhtäkhään lehtee. Net menthiin poijes stormin kans. Mutta paljot oon jäänheet. Net niin ko ittepäisesti piethään oksista kiini.

Söin sunnuntaiaamuruokkaa ja laiskottelin rakastetun kans. Nukuima pitkhään. Istuima soofassa ja kattoima passeli hyvvää filmii ja söimä šukkulaattii ja suolatankoi.

Piian se oonki suolatanko kvääniks?

Mie vähäsen pölkäsin jättäät kaikki tämän. Taas. Se tekkee muutamisti kippeesti. Mie en tykkää syöä keskipäivää yksin.

Sen tähen oli hyvä tunnet, ette työpäivästä tuli hyvä ja interessanttinen. Puhuin paljon kväänii. Saima lapsii oppimhaan pari kväänin sannaa. Het olthiin niin sepät kuoraamhaan, mitä met hääräsimmä. Met pelasimma teatterikappalheen, "Mulvarppi, joka halus tiettäät kuka oli paskaantanu hänen päähän". Januaarikuussa alkkaa näjet kväänin kielipessii täälä Porsangin lastentarhaissa, ja yks oppimetoodi oon äppöteatteri. Metki, raavhaat ihmiset, saama tieraila ja vielä oppiitki.

Tämän päivän jälkhiin alan olla optimistinen. Mie luulen, ette tämä saattais oikheesti menestyyt. Vaikka meilä oonki paljon työtä vielä eessä. Olema vasta alussa. Mutta näyttää ette tämä oon hyvä homma. Ja minula oon niin hyvvii työkaveriita!

Sen tähen olen ilonen tääpänä!

SANNOI:

ootus/ođotus - forventning
etukätheen - på forhånd
vaipuut - å bli trøtt. Olla vaipunu - være trøtt
takasin - tilbake
rakastettu - kjæreste
viikon aijan - ei ukes tid
kaneelisnurri - kanelbolle
kohatella/kohđatella - å møte
tunturi - fjell, vidde
yöttyyt - å overnatte
mökki - hytte
leipäpiiret - brødskive
kafea - kafé
vaara - fjell
päälä - på
kattoskella - å se
käyä/käyđä - å gå
vitivalkkee - snøhvitt
maisema - landskap
läpi - gjennom
alhaala - nede
syksy - høst
puu, puut - tre, trær. Puissa - i trærne
kirjaava - fargerik
lehti - blad
punanen - rød
oranssi - oransje
vihrinen - grønn
keltanen - gul
stormi - storm
poijes - 1) bort 2) fra
ittepäisesti - sta, egenrådig
pittäät - 1) å holde 2) å bruke
oksa, oksat - grein, greiner
kiini - 1) fast 2) stram
sunnuntaiaamuruoka - søndagsfrokost
laiskotella - å late seg
nukkuut - å sove
pitkhään - lenge
soofa - sofa
passeli - passe
šukkulaatti - sjokolade
suolatanko, suolatangot - saltstang, saltstenger
kippeesti - vondt
keskipäivä - middag
yksin - alene
tunnet - følelse
työpäivä - arbeidsdag
seppä - flink
kuorata - å følge (med)
häärätä jotaki - å drive med noe
pelata - å spille
teatterikappalet - teaterstykke
tiettäät - å vite
paskaanttaat - å bæsje
pää - hode
alkkaat - å begynne
kielipesä - språkreir
lastentaras - barnehage
äppöteatteri - dukketeater
raavas - voksen
tieraila - å leke
oikheesti - faktisk
menestyyt - å lykkes
vaikka - 1) selv om 2) om så.. "Om så hvor mye" - vaikka kunka paljon
eessä/eđessä - foran
alku - begynnelse, start
näyttäät - 1) å se ut til 2) å vise
homma - 1) ting 2) arbeid
työkaveri - arbeidskamerat
ilonen - glad
tääpänä - i dag