Ja sitte adventti oon taas

Olen pärjäny mustan perjantain yli ostamatta mithään jouttaavaa.

Sen sijaksi olen löytäny taas ilon täknäämisestä. Monta vuotta olen tyhä kuonu lestoi ja muuta. En ole ees lukenu paljon kirjoikhaan, sehän oon joksiki vaikkee ko kuttoo. Käjet oon fangitut näjet tikuissa. Äänikirjoi olen kans freistanu, mutta nukattan tahi unheetan kuunela. Yhtä äkkii lukkiija oon yhessä kohassa, enkä tiijä mistä hän puhuikhaan.

Nah, mutta toinen mukava aktiviteetti löyttyy kans: Se, ette kaveri lukkee sinule. Met lujema nyt toista Harry Potterin kirjjaa, engelskaksi. Tietenki engelskaksi. Se oon paras jos jaksaa lukkeet originaalikielelä. Ko hän lukkee, mie kuon tahi täknään.

Ja tämä makkee adventtiaika. Kaikissa kauppaklasiissa huuethaan reklaamit, viiskyt prosenttii vähemän maksat sieltä ja tuolta, ja bla bla bla. Osta nyt, murehi hiljemin. Joka vuosi sitä sammaa.

Tänä vuona olema päättänheet kaverin kans olla yhessä jouluna. Laakissa, tyhä hän ja mie. Aijoma ostaat joulupötäjän ja kaikki. Hääymä tehhä joulupynttii kans. Piian käyä yhen mukan vaaran pääle.
Hyvvää adventtii sinuleki!

SANNOI:
pärjätä - å berges, å klare seg
musta - svart
perjantai - fredag
ostamatta - uten å kjøpe
jouttaava - unødvendig
sen sijaksi - i stedet for
löyttäät - å finne
ilo - glede
täknätä - å tegne
vuosi - år
kuttoot - å strikke. Kuonu/kuđonu - å strikke
lestat - lester, ullsokker
ees/eđes - engang. En ole ees - jeg har ikke engang
joksiki - ganske
vaikkee - vanskelig
käsi, käjet/käđet - hånd, hender
fangita - fange
tikku, tikut - pinne, pinner
äänikirja - lydbok
freistata - å prøve
nukattaat - å sovne
unheettaat - å glemme
kuunela - å lytte
yhtä äkkii - plutselig
lukkiija - leser
yksi, yhessä/yhđessä - en/et/ei, i en/et/ei
kohassa/kohđassa - på et sted/punkt
enkä tiijä/enkä tieđä - og jeg vet ikke
mistä - her: om hva
puhhuut - å snakke. Mistä hän puhuikhaan - hva han/hun snakket om heller
mukava - koselig
kans/kansa - også
kaveri - her: kjæreste
sinule - til deg
met lujema - vi leser
engelskaksi - på engelsk
paras - best
jaksaat - å klare
makkee - søt
kauppaklasi - butikkvindu
huuttaat - å rope
viiskyt - forkortelse av viisikymmentä - femti
maksaat - 1) å betale 2) å koste
sieltä ja tuolta - her og der
ostaat - å kjøpe
murettiit - å sørge
hiljemin - senere
olla yhessä/yhđessä, laakissa - å være sammen
aikkoot - å akte, ha til hensikt
joulupötäjä - juletre/julefuru
joulupyntti - julepynt
piian - kanskje
käyä/käyđä yhen mukan - å gå en tur

Sen tähen olen ilonen tääpänä

Tämä oon ollu hyvä päivä! Piian se tullee siitä, ette minula ei ollu paljon liika hyvvii ootuksii etukätheen. Olin tyhä vaipunu ja halusin takasin Tromsshaan, missä minun rakastettu assuu.

Olin Tromssassa yli viikon aijan.

Mie olin kulttuuri-ihminen. Tehin kaupunkiassiita. Söin kaneelisnurriita ja join teetä urbaanissa kafeassa. Olin symfonikonsertissa. Kohattelin ystäviitä.

Mie olin luonto-ihminen. Kävin ystävitten kans tunturilla, yötyin mökilä. Söin leipäpiirtheitä vaaran päälä samala ko mie ja minun kaveri kattoskelimma, kunka sää tasan muuttui. Kävimä vitivalkkeen maiseman läpi. Alhaala oon vielä syksy. Puissa oon kirjaavii lehtii – punassii, oranssii, vihrissii, keltassii. Muutamissa puissa ei ole ennää yhtäkhään lehtee. Net menthiin poijes stormin kans. Mutta paljot oon jäänheet. Net niin ko ittepäisesti piethään oksista kiini.

Söin sunnuntaiaamuruokkaa ja laiskottelin rakastetun kans. Nukuima pitkhään. Istuima soofassa ja kattoima passeli hyvvää filmii ja söimä šukkulaattii ja suolatankoi.

Piian se oonki suolatanko kvääniks?

Mie vähäsen pölkäsin jättäät kaikki tämän. Taas. Se tekkee muutamisti kippeesti. Mie en tykkää syöä keskipäivää yksin.

Sen tähen oli hyvä tunnet, ette työpäivästä tuli hyvä ja interessanttinen. Puhuin paljon kväänii. Saima lapsii oppimhaan pari kväänin sannaa. Het olthiin niin sepät kuoraamhaan, mitä met hääräsimmä. Met pelasimma teatterikappalheen, "Mulvarppi, joka halus tiettäät kuka oli paskaantanu hänen päähän". Januaarikuussa alkkaa näjet kväänin kielipessii täälä Porsangin lastentarhaissa, ja yks oppimetoodi oon äppöteatteri. Metki, raavhaat ihmiset, saama tieraila ja vielä oppiitki.

Tämän päivän jälkhiin alan olla optimistinen. Mie luulen, ette tämä saattais oikheesti menestyyt. Vaikka meilä oonki paljon työtä vielä eessä. Olema vasta alussa. Mutta näyttää ette tämä oon hyvä homma. Ja minula oon niin hyvvii työkaveriita!

Sen tähen olen ilonen tääpänä!

SANNOI:

ootus/ođotus - forventning
etukätheen - på forhånd
vaipuut - å bli trøtt. Olla vaipunu - være trøtt
takasin - tilbake
rakastettu - kjæreste
viikon aijan - ei ukes tid
kaneelisnurri - kanelbolle
kohatella/kohđatella - å møte
tunturi - fjell, vidde
yöttyyt - å overnatte
mökki - hytte
leipäpiiret - brødskive
kafea - kafé
vaara - fjell
päälä - på
kattoskella - å se
käyä/käyđä - å gå
vitivalkkee - snøhvitt
maisema - landskap
läpi - gjennom
alhaala - nede
syksy - høst
puu, puut - tre, trær. Puissa - i trærne
kirjaava - fargerik
lehti - blad
punanen - rød
oranssi - oransje
vihrinen - grønn
keltanen - gul
stormi - storm
poijes - 1) bort 2) fra
ittepäisesti - sta, egenrådig
pittäät - 1) å holde 2) å bruke
oksa, oksat - grein, greiner
kiini - 1) fast 2) stram
sunnuntaiaamuruoka - søndagsfrokost
laiskotella - å late seg
nukkuut - å sove
pitkhään - lenge
soofa - sofa
passeli - passe
šukkulaatti - sjokolade
suolatanko, suolatangot - saltstang, saltstenger
kippeesti - vondt
keskipäivä - middag
yksin - alene
tunnet - følelse
työpäivä - arbeidsdag
seppä - flink
kuorata - å følge (med)
häärätä jotaki - å drive med noe
pelata - å spille
teatterikappalet - teaterstykke
tiettäät - å vite
paskaanttaat - å bæsje
pää - hode
alkkaat - å begynne
kielipesä - språkreir
lastentaras - barnehage
äppöteatteri - dukketeater
raavas - voksen
tieraila - å leke
oikheesti - faktisk
menestyyt - å lykkes
vaikka - 1) selv om 2) om så.. "Om så hvor mye" - vaikka kunka paljon
eessä/eđessä - foran
alku - begynnelse, start
näyttäät - 1) å se ut til 2) å vise
homma - 1) ting 2) arbeid
työkaveri - arbeidskamerat
ilonen - glad
tääpänä - i dag

... ja piili oon bil

Miksi mie halluun oppiit kväänii? Mie vain tykkään kväänin kielestä.

Se oon minun faarin äitinkieli, ja koko faarin peret oon puhunu sitä. En mie itte oppinu sitä kläppinä, siihen oon monta syytä, mutta ko olin 19 vuojen vanhaa lähin Suomheen oppimhaan suomen kieltä. Jälkhiin olen usheesti ollu iloinen, ette olin silloin sen verran hullu. Jos saattaa jo suomen kieltä, oon paljon kevveempi ymmärttäät ja oppiit kväänii, sillä net oon likheiset sukukielet.

Tietenki olisin saattanu sannoot, ette se oon nokko ko puhun suomee, en mie tarvitte kväänii oppiit. Mutta ko löyttyy poika niin paljon sommii sannoi! Mie tykkään kans ajatuksesta, ette ämmi ja äiji puhuthiin sammaa kieltä mitä mie nyt olen oppimassa. Juuret, juuri justhiin...

Ennenko mie itte aloin oppimhaan kväänii, kuulin usheesti, ette kväänin kielessä oon niin paljon lainasannoi. Tähän sanon tyhä, ette näytä minule kielen, jossa ei ole lainasannoi.

Mie käyn melkkheen usheesti Tyskässä ko minun rakkhaan eli kjäärestin peret assuu sielä. Tyskäläiset ei paljonkhaan perusteta, piethäänkö franskan, engelskan ja italian lainasannoi - silmää räphäyttämättä het puhuthaan outdoorista ja zucchinista. Ja autostaki, niinko suomalaiset, mutta isola etupukstaavilla. Ruijalaiset sanothaan bil, kväänit puhuthaan piilistä/biilistä. Auto, bil ja biili/piili tulhaan sanasta automobile. Auto oon kreskan sana joka meinaa "itte", ja latinan mobile meinaa "liikkuva", tahi piian "kulkkeeva". Se oon asso neuvo joka liikkuu eli kulkkee itte. Kuiten kohta itte...

Ei net lainasanat ole minusta niin hirmuisen iso probleemi (Muutoin, probleemi oon kans kreskan sana, problema). Lainasanat muistelhaan kielen histooriasta, kuka oon ollu kenenki kans kontaktissa. Sanat oon jäänheet muistoina kielheen, emmäkä aleeti tiiä justhiin mistä ja koska net oon lainattu. Met tyhä piämmä niitä sannoi, hunteeramatta liika niitten alkupörrää.

Nyt käväisen pikku mukan krannin tykönä. Näjettelemä!

SANNOI:
Miksi - hvorfor
tykätä jostaki - å like noe
faari - far, pappa
äitinkieli - morsmål
peret - familie
puhhuut - å snakke
itte - selv
kläppinä - som barn
syy - grunn
vuosi - år, vuojen/vuođen vanhaa - år gammel
lähteet - å dra, lähin/lähđin - jeg dro
saattaat - å kunne (f.eks et språk)
kevvee - lett, kevveempi - lettere
soma - gøy
ajatus - tanke, idé
ämmi ja äiji - bestemor og bestefar
juuri, juuret - rot, røtter
juuri justhiin - helt nøyaktig, nettopp
usheesti - ofte
lainasana - lånord
tyhä - bare
näyttäät - språk
melkkheen - ganske
Tyskä - Tyskland
rakas - kjære
assuut - å bo
silmää räphäyttämättä - uten å blunke
etupukstaavi - forbokstav
ruijalainen - nordmann
tulla - å komme
kulkkeet - å bevege
likkuut - å bevege
neuvo - ting
kreska - gresk
muistela - å fortelle
meinata - 1) å mene 2) å bety
histooria - historie
kuka - hvem
jäähä/jääđä - å bli, å bli værende
muisto - minne
aleeti - alltid
mistä - hvorfra
koska - når
hunteerata - å tenke, fundere. Hunteeramatta - uten å tenke/ fundere
alkupörä - opprinnelse
käväistä jossaki - å gå. Käväistä pikku mukan - å gå en rask tur
krannin tykönä - hos naboen
näjettelemä - vi sees

Uusi blogi näkkee päivän nävön

Hah. Mie aukaissen tässä sallaa blogin. Ei yksikhään tiiä sitä. Kuitenkhaan vielä.

Mie hääyn olla yks niistä ihmisistä, joka halluu tehhä assiit vaikkeemiksi ittehele. Kukapa nyt kvääninkielistä blogii viittii lukkeet? Net, jokka kväänin kieltä saatethaan, ei ole kuitenkhaan netissä. Ja perustethaisko het makka minun blogista?

Mie kirjotin kläppinä tasan päiväkirjjaa. Siihen aikhaan pölkkäsin kovasti ette muutama tulisi joskus lukemhaan sen. Minusta näytti, ette se se olis mailman pahhin assii. Ko olin puolikasunu, kirjotin aina päiväkirjjaa, mutten sama paljon ko ennen. Raavhaana olen kohta heittäny koko päiväkirjan kirjottamisen. Se löyttyy jamnisti muutaki tekemistä ko priimustella kirjhaan jotaki, jota kukhaan ei tule koskhaan kattomhaan.

Blogii ainaki joku muutamisti lukkee. Ei piä olla liian pitkä teksti ja liian monta sannaa, olen mie lukenu. Na, imman se oon hyvä. Se tekkee kynnyksen matalamaksi. Piian mie sitte viitin joskus kirjottaatki tänne.

Ja miksi sitte kvääniksi? Eikö se ole kuoleva kieli? Toinen jalka jo hauassa?

Jos met sanoma niin, ette se tullee kuolemhaan, niin niinhän se tekkeeki. Mutta jos ainaki mie tehen jotaki, niin se kuitenki ellää niin kauvoin ko mie ellään. Mitä sitte jälkhiin tapattuu, ei ole yheläkhään vielä tieossa.

Hääyn kyllä sannoot, ette mie olen vielä oppimassa kieltä. Feiliita kyllä tullee löytymhään. Se nyt vähän kestää prosesseerata kieltä, kuiten minun aivoissa. Olkat kärsivälliset, hyvät ihmiset.

Hyvvää yötä.

SANNOI:
aukaista - å åpne
sallaa - i hemmelighet
haluta - å ville
perustaat jostaki - å bry seg om noe
viittiit - å gidde
kläppi - barn, unge
pölätä - å være redd
muutama - noen
minusta näyttää - jeg synes
puolikasunu - ungdom, halvvoksen
raavhaana - som voksen
heittäät - å slutte
kirjottaat - å skrive
kirjottaminen - skriving
jamnisti - alltid
priimustella - å streke, tegne
kirja - bok
muutamisti - av og til
pittäät - 1) å burde 2) å bruke
imman - vel
kuola - å dø
kieli - språk
jalka - fot
hauta - grav, hauassa - i graven
jälkhiin - etterpå
häyttyyt - å måtte, hääyn/häyđyn - jeg må
sannoot - å si
oppiit - å lære
feili - feil
löyttyyt - å finnes
kestäät - å vare
aivot - hjerne, aivoissa - i hjernen
kärsivällinen - tålmodig
hyvä - god
ihminen - menneske, folk